Ehkä minuun on vain juurtunut se ajatus, että sillon kun ollaan lomalla, niin silloin ollaan.
Koko viime kuukauden olin töissä. Ensin kaksi viikkoa marjatilalla punnitsemassa ja sitten kaksi viikkoa hautausmaalla ja sitten vielä 4 päivää marjojen kimpussa. Mutta viimein se on over ja nyt on enää vain jännitettävää, kun sunnuntaina muutan Lappeenrantaan... siitä sitten lisää myöhemmin.
Eli, kesäkuu oli sateinenja harmaa kuukausi. Juhannuksena oli sukulaisia käymässä aimo liuta. Kavereita tuli nähtyä, mutta mitään maailmaa mullistavaa ei tuolloin tapahtunut, eikä minulla ole edes liiemmälti julkaisukelpoisia kuvia.
Mutta heinäkuu. Ikinä, siis ikinä ollut näin kiireistä kesää. Työt ja helteet alkoivat siinä heinäkuun tokalla viikolla ja mansikkamaalla sai painaa pitkää päivää punniten marjoja.
Ystäviä en surukseni kerinnyt ja jaksanut nähdä paljoa, mutta kyllä sen huomaa, miten ystävien seura piristää! Uitiin julmetusti, mopoiltiin, vedettiin jäätelöä. Naurettiin, itkettiin, odotettiin uuden alkua. Love ya ♥
Ja asunto on hommattu ja avaimet odottaa Lappeenrannassa. Stressiäkin on ollut ilmassa, välillä enemmän välillä vähemmän. Mutta sen oon huomaannu, että jätän asiat aina viime tippaan ja olen hirveän huolimaton ja epäjärjestelmällinen. Jotta jännityksellä odotan mitä tästä tulee!
Ihmiset ympärilläni on myös tukeneet minua aina, kun olen alkanut epäilemään itseäni. Kaikki rohkaisevat ja valavat minuun uutta uskoa, kiitos siis!
Suuri tuntematon odottaa. Tulevaisuus on avoin, mutta onneksi minulla on reppu täynnä muistoja ja rakkaita ihmisiä! ♥
